Tahtoisin tehdä koko ajan, mutta tiedän hyvin, ettei se ole fiksua. Ennen pitkää tekemisen laatu alkaa kärsimään ja silloin, on viimeistään pakko ottaa tauko. Sitäpaitsi, valehtelisin jos väittäisin, ettei tauon pitäminen välillä ole ihan kivaa! Tahdon vain tehdä liian montaa juttua. 🙂
Viimeiset 12 vuotta ovat olleet jänniä! Olen saanut opetella kaiken uudestaan! Myös minä osaan tietysti nähdä, kuinka raskasta ja turhauttavaa opettelu on, varsinkin kun väsymys iskee todella nopeasti ja aivan puskista. Tekemisen laatu kärsii silloin todella pahasti. Olen ehtinyt jo tiedostaa tämän ja siihen meni rehellisesti sanoen vuosia! Olen myös tiedostanut, kuinka valtava merkitys sillä on, mihin päätän kiinnittää huomioni.
FightBack Runissa olin kierroksilla!
Kierroksia oli kuitenkin mahdollista alkaa laskea jo tapahtuman aikana! <3
Jotta jaksaisin paremmin, olen alkanut toteuttaa päivittäisiä lepohetkiä, meditaatiota ja NSDR (non sleep deep rest) tuokioita. Ne auttavat! Mutta siltikään, en ilmeisesti ole kaikkivoipa. Joskus mennään kovaa ja päädyn ylikierroksille.
Luonto auttaa minua lataamaan akkujani.
Vaikka kaikkien tähänastisten FightBack tapahtumien tunnelma ja ihmiset ovat huikeita, niin viime viikolla kävi niin, että hauskaa tuli ovista ja ikkunoista! Menin ylikierroksille, mutta tällä kertaa huomasin sen.
Viime viikko oli mahtava. Tämä viikko on erilainen – virtaa ei tunnu olevan – vielä, mutta se on ihan ok! Parasta ihmisyydessä on se, että voimme tiedostaa asioita, eikä ole pakko vain toimia, paitsi sillon kun on… 🙂 Kuitenkin rajujen puristusten jälkeen on syytä latautua rauhassa ja nauttia suvannon lempeästä virrasta samalla, kun suunnistaa kohti seuraavaa koskea.