… Kun tänään lähden otan mukaan mitä tarvitsen
Taivaalta tähden valitsen ja sitä seurailen
Kun tänään lähden en taakse aio vilkaistakaan
Taivaalta tähden valitsen vaikken sitä kiinni saa
Jotain ihmetyttää kun se kysyy mihin meen
Ja mä vastaan: ”Mihin vaan”
Ja se kertoo mitä kuuluu ja miten sillä menee
Se tekee lähdöstäni paljon helpompaa …
Aloin äsken, aivan yks kaks yllättäen, fiilistelemään vuonna 1993 julkaistua Suurlähettiläiden kappaletta nimeltään ’Kun tänään lähden’. Biisi sopii mielestäni tähän nyt käynnissä olevaan muutokseen, sillä erolla tosin, että minä todellakin toivon meidän osaavan vilkuilla myös taakse! Siellä on paljon tärkeää informaatiota, jota tarvitsemme myös tulevaisuudessa. En kuitenkaan usko, että meistä yksikään on täysin tyytyväinen henkilökohtaiseen menneisyyteensä, tai varsinkaan ihmiskunnan historiaan kollektiivisesti. Nyt meillä on kuitenkin tilaisuus pyöräyttää kuppi oikein päin ja vaikka kupin pohjalla on paljon pahaa, on siellä vielä enemmän hyvää. Me olemme keränneet huimat määrät tietoa ja kykyjä vaikuttaa asioihin positiivisesti! Unelmoin tulevaisuudesta, jossa teemme uusia, kestävämpiä ratkaisuja. Se on meille täysin mahdollista.
Olemme hioneet mahdollisuuksistamme timantin nimeltään vastuu.
Minun silmissäni vastuu on positiivinen juttu – näin positiivinen!
Meillä kaikilla on oma käsityksemme vastuusta. Mielestäni vastuu mielletään yleisesti jotenkin raskaana asiana. Minä miellän vastuun toisin – se on kyky. Se on kyky, joka on ihmiselle uniikki! Vastuu = MAHDOLLISUUS vastata. Se on optimi-tilanteessa meidän kykymme vastata haasteisiin, joita maailma on heittänyt polullemme.
Vastaaminen ei ole aina helppoa, mutta jos mahdollisuuden käyttää huolella, on palkkio sen mukainen.
Kun korona tyhjiö lopulta täyttyy, niin meillä on oikeasti uniikki mahdollisuus. Voimme lähteä ja valita ottaa kaiken hyvän takaamme. Voimme ottaa mukaan vain sen, mitä tarvitsemme. Tämä kriisi on koskettanut meistä jokaista, osaa todella raskaalla kädellä ja henkilökohtaisesti, osa taas on vaikuttanut pääsevän toistaiseksi paljon vähemmällä. Jos tahdomme kuitenkin rakentaa tulevaisuuden kestävästi, niin meidän tulee lähteä sinne yhdessä. Meidän pitää avata silmämme ja pitää korvamme höröllä, samalla kun toimimme joukkueena.
Voimme toki yrittää lähteä yksinkin, mutta siten emme pääse pitkälle. Minä uskon, että meidän pitää yhdistyä ja toimia tiiminä. Yhdessä olemme ihmeellisen voimakkaita ja saamme mukaan kaiken mitä tarvitsemme.