Huuleni pyrki menemään jälleen mutruun aiemmin tänään, eikä minulla ollut sovittua ohjelmaa tälle päivälle. Päätin suunnata läheiselle kuntosalille, jossa tein tänään vanhan kunnon jalkapuntin. Hikoilun ja huolellisen äheltämisen jälkeen poistuin salilta pakarat hellänä saunan kautta, ja tein päätöksen: En enää valita pahaa mieltäni eron takia sosiaalisessa mediassa!
Olen varma, että huonoja päiviä ja vaikeita on vielä luvassa, mutta se on vain elämää. Te tiedätte sen ilmeisesti paremmin kuin minä. Olen saanut teiltä valtavasti niin super arvokkaita neuvoja ja ymmärrystä, kuin tukeakin tilanteeseeni.
En varmastikaan ole vielä käsitellyt asiaa. Vähintään puolet on vielä edessäpäin, kun muutamme tavarat omiin osoitteisiin eri kaupunkeihin. Mutta se on sen ajan murhe. Nyt pyrin olemaan positiivisella mielellä ja jos se ei onnistu… menen treenaamaan! Tai soitan ystävilleni.
Paalasin tänään mielessä tehtävääni numero yksi – kuntoutumiseen – saan kanavoitua siihen kaiken extra energiani. Numero kaksi on mielestäni positiivisuuden levittäminen, ja se onnistuu huomattavasti paremmin, jos suupielet kääntyvät hymyyn mutristelun sijaan!
Positiivinen elämänasenne minulle on ennen kaikkea uskoa tulevaisuuteen ja olin hetkellisesti hukassa, tottakai, kun tulevaisuuden suunnitelmat, joita pidin varmoina, menivät uusiksi. En tiedä yhtään mitä teen elämäni tuolla osa-alueella, joten juuri nyt en tee mitään. Panostan muihin juttuihin ja parisuhde-jutut saavat odottaa. Voisin perustaa munkkiluostarin tänne Kakolanmäen päälle! 😉