Skip to main content
Blogi

Nuoret kohti työtä

Kirjoittanut 28.9.20181 syyskuun, 2020No Comments

Olen päässyt itse kiinni työelämään muutamiakin kertoja. Aloitin oman työurani Aurajokisäätiöllä vuonna 2006 ja työnkuvaani kuuluivat hommat kalastuslupien myynnin, kanoottien vuokrauksen ja puutarhatöiden väliltä. Seuraavana kesänä olin töissä perhetuttumme rakennus firmassa ja syksyt ja keväät keskityin käymään koulua. Talvella laskettelin koulun ohella. Seuraavina kesinä keskityin harjoittelemaan tulevaa kautta varten, sillä tein kansainvälistä läpimurtoani lukion viimeisten vuosien aikana. Kaudesta 2009-2010 tulikin lyhyen urani paras, mutta heti viimeisten kuvausten jälkeen minun oli tarkoitus mennä kuitenkin töihin pikkuveljeni ystävän isän yritykseen, saadakseni rahat loppukesän Uuden-Seelannin kisa/treeni matkaani varten. Olin todella onnekas nuori, sillä omaisillani oli erinomaisia suhteita, jotka olivat avuksi työnhaussa. Tiesin mistä hakea töitä ja ymmärrän olleeni erittäin onnekas.

Ymmärrän myös, ettei meistä kaikilla ole yhtä erinomaisia lähtökohtia työnhakuun. Tästä syystä olenkin ollut todella fiiliksissä, että olen saanut tehdä pari vuotta yhteistyötä VMP:n kanssa. VMP on auttanut minua FightBack tilan ylläpidossa ja vastapalveluksena olen pitänyt heille esityksiä, tehnyt videoita ja milloin mitäkin. Heidän toiminnassaan on hienoa se, että he eivät vain järjestä nuorille työpaikkoja, vaan kuulemma kulkevat koko taipaleen nuoren vierellä koutsaten ja tukien työn hankkimisessa. Tätä tukea tarvitaan!

 

Käväisimme kuvausten tiimellyksessä myöskin läheisellä ala-asteella, jonka välitunnilla löysin nuoren luottomieheni Eliaksen!

Tein paljon töitä päästäkseni huipulle aikanaan. Sitten kaaduin ja elämäni hajosi käsiin, mutta vaikka elämäni oli palasina, olin vielä hengissä! Noiden palasten kokoamiseen vaadittiin aivan tuhottomasti työtä, reilusti enemmän, kuin mitä huipulle pääsyyn aikanaan. Erona työnteossa oli myös se, että työ ei tosiaankaan ollut enää kivaa. Minulta on usein kysytty, miten olen jaksanut tehdä kaikkeni päästäkseni kuntoon ja olen oikeasti miettinyt vastausta paljon. En ole keksinyt muuta vastausta, kuin asenne. Työn tekemiseen vaaditaan halua tehdä työ, mutta halun alla, ikäänkuin pohjana, on asenne. En todellakaan ole vielä siinä kunnossa, johon voisin iloisesti tyytyä. Kuntoutus muuttuu hankalammaksi vuosi vuodelta ja päivä päivältä, sillä tuloksia saa nykyään odottaa pitkän aikaa. Kuntoutukseen vaadittavassa työssä ei voi edes VMP minua auttaa, mutta he ovat auttaneet minua avaamaan tilat, jossa tehdä töitä! He voivat auttaa myös teitä, tai tuttujanne hakemaan työtä.

Lisää aiheesta:

https://nuorettoihin.vmp.fi/

 https://nuoretkohtityota.vmp.fi/ 

http://www.vmp.fi

FightBack tilassa teen tuhansia tylsiä liikkeitä, mutta ne ovat tekemisen arvoisia. Täältä tullaan!