Blogi

Jos ottaa kaiken huomioon – elämäni on niin raskasta

Kirjoittanut 12.2.2021No Comments

Pitäisi tehdä sitä, pitää tehdä tätä, tota, ja kaiken lisäksi, selkääni sattuu! Yhyy. Ja minulla on pohjalla vielä kaiken tämän päälle haaste, joka moninkertaistaa kaikki toiset haasteet. Ei ole helppoa, kun aivot eivät toisinaan saa lähetettyä edes yksinkertaisimpia käskyjä keholle.

On tämä rankkaa, jos asiaa valitsee ajatella noin. Olen kuitenkin pyrkinyt tuomaan esille jokaisessa julkaisussani, ihmisen siisteimmän lahjan: me voimme valita, mitä ajattelemme!

Silloin on ihan sama, mitä meille sanotaan, jos valitsemme olla rekisteröimättä sanaakaan. Vaikka sanat, jotka kyllä kuulemme, tulevat tietoisuuteemme, niiden ei tarvitse antaa aiheuttaa reaktioita. Yleisesti tämä ei ole aina oikea, eikä sovelias tapa käyttäytyä, mutta jos on tehnyt päätöksen saada jotain tiettyä aikaan, niin tapa toimii. Sitä se on tehnyt ainakin minulle.

Olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Se mikä toimii minulle, ei varmastikaan toimi kaikille, sillä muutenhan tämä maailma, olisi hyvin erilainen paikka.

Nyt tullaan postauksen ytimeen: Koska sinä voimme jokainen itse päättää, mihin keskittyä, niin mielestäni on parasta keskittyät juuri tähän hetkeen. Voimme keskittyä siihen, mihin voimme vaikuttaa, ja ole kiltti, keskittykäämme eritoten positiivisiin muutoksiin.🙏 Juuri tämä hetki on se, mihin voimme vaikuttaa. Tässä hetkessä jokainen tehdä muutoksen, joka vaikuttaa elämäämme vielä kauan. Juuri nyt sinun ei tarvitse ajatella menneitä – minäkin valitsen keskittyä tämän tekstin kirjoittamiseen juuri nyt.

Kun tämä on kirjoitettu, siirryn seuraaviin hommiin ja on oikeasti ylivertaisen hienoa, että voin suunnitella joka, mitä kyseinen päivä tulee pitämään sisällään. Kun suunnitelma on valmis, voin keskittyä juuri työn alla olevaan asiaan! Suunnitelmaa tehdessä ei kuitenkaan kannata mielestäni heittäytyä liikaa suunnitelman vietäväksi. Se on vain hetki, jolloin jokainen itse saa päättää, missä järjestyksessä toteuttaa itseään!

Minä toteutin itseäni tänään heräämällä ennen, kuin kukko lauloi. Jatkoin päivääni pikku treenillä, selkää kuunnellen, suihkulla, Jari Sarasvuon valmennus pläjäyksellä ja sitten aamukahvilla. Sitten myönnän kynyttäneeni hetken puhelimella, jonka jälkeen aloin kirjoittaa tätä. Nyt lähetän sunnuntain postauksen tarkastettavaksi, ja kun olen kirjoittanut tämän loppuun, soitan muutaman puhelun, käyn kävelyllä ja toivon, että pääsen tänään SelkäFixiin!

Suunnitteleminen on hieno kyky, mutta joudun rehellisyyden nimissä sanomaan, että olen siinä aivan surkea! Suunnitelmani eivät toteudu. Tästä voisi myydä maansa, mutta minä valitsen antaa asioiden vain rullata omalla painollaan. Asioilla on tapana järjestyä.

En useista yrityksistä huolimatta tavoittanut SelkäFixin Pasia, joten annoin asioiden järjestyä. Tein pitkän kävelyn ja aloitin viikonlopun.

Tänään kävely ei sijoittunut näihin maisemiin, mutta tämä kuva on niin hieno, että se vaati päästä mukaan!

Viikonloppuni alkaa ja minä suuntaan ainoaan oikeaan Suomen Turkuun.