Kävin piiitkällä aamukävelyllä ja kuuntelin Stanfordin professorin, Andrew Hubermanin, Huberman Lab- podcastia. Kyseinen podi on mielestäni sen vuoksi mainio, että Huberman puhuu kiinnostavista, tieteellisistä aiheista, kuten ravinto, hermosto, aivot, uni, liikunta ja eritoten niiden hyödyt. Parasta on se, että hän kertoo, miten ihminen voi itse vaikuttaa näihin asioihin.
Uusin jakso oli iso. Siinä psykologi, nimeltään Dr. Paul Conti, kertoi miten jokainen voi vaikuttaa mielenterveyteensä. Koko jakso oli kultaa, mutta Dr. Conti veti timantit hihastaan heti kättelyssä. Hänen mukaansa tärkeintä ihmiselle on kiitollisuus ja tunne siitä, että minä kykenen vaikuttamaan asioihin.
Peilasin asioita välittömästi omaan elämään ja ne osuivat. Ne myös upposivat – syvälle. Mietin, miksi alunperin aloitin kirjoittamaan blogia, miksi loin Facebook sivun itsestäni ja loput SoMe hommat? Miksi kuvasimme videoita nettiin ja miksi menin Saraasvuo ohjelmaan vieraaksi?
Tahdoin jakaa kokemuksiani, koska tiesin, että moni samankaltaisessa tilanteessa oleva voisi hyötyä jutuista, mitä puhun.
Kiva tavoite, mutta lopulta tämänkin pohjalla oli halu vaikuttaa. Ihmisen auttaminen on vaikuttamista tämän tilanteeseen positiivisesti, joka johtaa ainakin minulle itselleni hyvään oloon. Tätä kautta avun antamisen voi nähdä itsekkäänä toimena, ja jos siihen lähtee, niin yhtäkkiä kaikki on itsekästä. Mutta onko se pahasta?
Pohjimmiltaan ihminen on itsekäs olento. Kaikki me olemme itsekkäitä, eikä itsekkyydessä ole mielestäni mitään pahaa! Se ei kuitenkaan saa olla ainoa asia, joka ohjaa käytöstäsi. Päällimmäinen tavoite ainakin itselläni on se, että tilanteesta riippumatta, mahdollisimman moni osapuoli hyötyy. Pave Maijasen sanoja vähän muovaten – jokainen, joka apua saa, sitä joskus haluu myös antaa.
Tiedän, että nämä asiat ovat luultavasti jokaisen tiedossa, koska ei tämä nyt ydinfysiikkaa ole. Minä en vain itse ainakaan ollut tiedostanut asioita, jotka lopulta määrittävät hyvin pitkälle käyttäytymistäni ja päätin jakaa asian kanssanne. Ajatusten jakaminen tuo ainakin minulle hyvän olon!
Oppilaille puhuminen on pohjimmiltaan tärkein asia, jota olen päässyt tekemään, koska tähän yleisöön voin vaikuttaa. Seuraavaa koulu-keikkaa odotellessa!