Olen toitottanut kiinnostuksestani aivoihin niin paljon, etten enää oikein keksi, miten kehtaisin tehdä tämän. Lupasin kuitenkin julkaista pikku pätkän biologisen psykologian esseestäni tänne. Essee käsittelee uusien taitojen opettelua peilisolujen avulla ja pidemmittä puheitta – täältä pesee:
’Aivot parempaan kuntoon matkien
… Monenlaiset todisteet tukevat sitä, että myös peilisolujen kykyjä voi kehittää oppimalla. Niin apinoiden, kuin ihmistenkin monet peilisolut aktivoituvat vasta, kun yksilö osaa itse konkreettisesti toistaa näkemänsä suorituksen. Peilisoluja sijaitsee eri puolilla aivoja, joten ne voivat auttaa ihmistä matkimaan hyvin monia erilaisia toimintoja.
Aistinelimien kautta tulevat näkö- ja kuulotiedot muuntuvat peilisolujärjestelmässä sopiviksi liikemalleiksi. Kyseessä ei ole tehokas kognitiivinen prosessoisointi, vaan peilisolujärjestelmä tuntuu heijastavan liikkeet suoraan havaitsijat omaan liikejärjestelmään.
Peilisolujärjestelmän hyödyntäminen kuntoutuksessa on super inspiroivaa. Otetaan esimerkiksi urheilija, joka on osannut toteuttaa monia motorisesti hyvin vaativia liikkeitä, mutta kärsinyt vakavan aivovamman. Tämän johdosta kyseinen urheilija ei kykene toteuttamaan aluksi edes kaikkein yksinkertaisimpia arjen toimintoja, mutta hänellä on muistoissaan tuhansia hyvin haastavia motorisia harjoitusliikkeitä, joita hän teki lukuisia ennen loukkaantumistaan.
Liikkeitä, joihin hän tuskin kykenee todellisuudessa enää ikinä, mutta joista hän näkee yhä, muun muassa unia säännöllisesti. Mikäli nämä unet johtavat peilisolujen aktivoitumiseen eri aivoalueilla, voi tämä nykyään vaikeasti vammautunut potilas kuntoutua hypoteettisesti valtavasti ilman mitään fyysisiä suorituksia. Fyysisten suoritusten sijaan henkiset suoritukset, kuten meditaatio ja hyvät yöunet, jotka sisältävät runsaasti REM unta, nousevat suureen arvoon.
Potilas voi edistyä matkimalla sekä omia onnistumisiaan jälkikäteen henkisesti, että samaistua mielessään siihen, miten uudet maailman huiput tekevät suorituksiaan.
Peilisolujen roolista aivovamma kuntoutuksessa ei ole tehty vielä hirveän paljon tutkimusta, mutta rooli on iso. Ensin urheilija on matkinut itsensä mestariksi, koska oppiminen perustuu ainakin jossain määrin matkimiseen, sitten matkiminen ajatuksen tasolla antaa hänelle takaisin toimintakykyä. Tämä aiheuttaa myös monien käyttämättömien aivoalueiden aktivaatiota ja se, on inspiroivaa!’
Essee tuli raapustettua ja nyt on aika suunnata eteenpäin! Luin juuri kirjan kappaleen 10.2 joka käsittelee ihmisen ravitsemus järjestelmää. Ruoka näyttelee todistetusti tärkeää roolia myös henkisessä hyvinvoinnissa – kahlasin koko kappaleen läpi ja työnsin pipareita poskeen jatkuvalla syötöllä – hymyillen leveästi!