Skip to main content
Blogi

Nyt Huolella!❤️

Tämä talvi on ollut omituinen. Pääsin laskemaan Rukalla heti alkukaudesta ja sain niin hyvän tuntuman laskuun, että aioin odottaa suosiolla alkuvuoteen. Aioin odottaa, että kaikki mäet aukeavat! Sitten menin kaatumaan murtsikka-lenkillä ja jouduin varomaan niskaa pari kuukautta. Niska on ollut jo hetken oireeton ja tulin sen kunniaksi hakemaan tatsia takaisin tänne Rukalle. Prosessi yllätti minut!!😮

Lähdin rinteeseen rohkeasti samalla vauhdilla, kuin viime vuonnakin. En ole laskenut vaikeampia rinteitä paljoa tällä reissulla vieläkään, mutta olen mennyt kovaa. Olen luullut hallitsevani vauhdin, mutta kipeä vasen pakarani on toista mieltä! Valon puute ja kulunut rinne ovat luoneet haasteita, jotka ovat lähteneet hallinnasta. Reaktioaikani on ollut aivan liian hidas.

Otan viimeistään heti kohta pian sen nopeuttamisen mukaan harjoitusohjelmaani.

Kipeää kankkua lukuunottamatta olen selvinnyt erittäin pienin vahingoin. Pahimmat iskut on ottanut laskettelijan egoni, joka olisi jo kuollut pois, ellen saisi näin uskomattoman hyviä välineitä. Kaadun aina mielummin, kuin aiheutan vaaratilanteen kanssa laskettelijoilleni!

Tämä on erinomainen ohjenuora, joka on paitsi opettanut minut kaatumaan hyvin, niin karsinut monia vaaratilanteita.

Kirjoitan tätä Scandic Rukahovin huoneistosta, ilta-auringon paistaessa ulkona. Nyt olisi täydellinen laskukeli, mutta päätin tulla venyttelemään ja ottaa koko illan vähän rennommin. Scandic on kohdellut minua kuin kukkaa kämmenellä. Huoneistosta löytyy kuntosalia lukuunottamatta melkein kaikki. Lisäksi saan käyttää hotellin palveluja! Varsinkin saunavuorot ovat mahtavia! Huoneistosta löytyy sauna, mutten tohdi lämmittää sitä joka ilta vain itseäni varten. Lisäksi hotellin saunavuoroilla tulee heitettyä löylyn lisäksi huulta hyvässä seurassa!

Meidän piti ajaa Rukalle perjantaina yhdessä ystäväni Jaakon kanssa, mutta kun Jaakko sairastui, minun piti turvautua sinisiin siipiin. Lento etelään lähtee vasta lauantai-iltana, joten nyt ei saa hätäillä vaan täytyy treenata laskutekniikkaa huolella!

Jaakon sairastuttua tyydyin kohtalooni ja lähdin murtuneena matkaan yksin.

Ymmärrän, että jotakuta voi kiinnostaa, että mitä varten oikein ”treenaan”? Voin antaa pikku tiiserin ja sanoa, että loppukevään matka Pohjois-Norjaan, ei tule keskittymään vain maisemien katsomiseen… 😉